Grüessech!

Jos joku vielä kuvittelee, että sveitsinsaksa on a) about normaalisaksaa tai b) samanlaista kaikkialla Sveitsissä, niin a) väärin ja b) väärin. Ainakin mulle on koulussa opetettu, että Sveitsissä tervehditään sanomalla "Grüezi!", mutta tota hoetaan Zürichin alueella. Bernissä taas sanotaan "Grüessech!" ja jossain muissa osissa maata esim. "Grössi!" tai "Grüssti!". Tästäkin aiheesta paikalliset saa pitkän keskustelun aikaan verratessaan, miten missäkin sanotaan ja miten hölmöltä se muiden mielestä kuulostaa. Tuli todistettua viikko sitten maanantaina, ja voitte arvata miten ulkona olin siitä keskustelusta...

Bernin alueen Bärndütsch on muutenkin ehkä hankalin versio sveitsinsaksasta, mikä tuli todistettua eilisellä saksantunnilla, kun murteesta oli lyhyt esittely. Niin, koulu alkoi siis eilen, eli tää ja ensi viikko on saksan kielen kurssia joka päivä 9-12.30 ja ensi viikolla alkaa kai muutkin luennot. Saa nähdä mille kursseille päädyn loppupeleissä, Martinin kanssa pitäis vähän selvitellä että mitkä kurssit on ulkkarille sopivia (eli työmäärä mahdollistaa maksimaalisen matkailun, juhlimisen ja muun oleellisen) ennen kuin lyön mitään lukkoon. Saksankurssi tähän pohjille on kuitenkin loistava juttu, tunnit on aika tiiviitä mutta samalla tulee tutustuttua muihin vaihtareihin. Kurssilla on ilmeisesti 20 vaihtaria, joista kaksi on ollut täällä jo viime lukukauden mut ainakaan espanjalaista Juania ei ollut sillon hyväksytty ko. kurssille koska se ei puhunut sanaakaan saksaa :P Tällä välin se on kuitenkin oppinut aika hyvin, koska nyt senkin kanssa voi puhua saksaa suurinpiirtein yhtä sujuvasti kuin muidenkin kurssilaisten. Taso vaihtelee porukan sisällä aika paljon, mikä sopii mulle ihan hyvin, koska liian haastavaksi toi tuskin menee mut tuleepahan puhuttua saksaa enemmän kuin koskaan Suomessa.

Toi ilmeisesti 20 vaihtaria on yllä sen takia, että paikalle asti on vaivautunut tähän mennessä vain 18. Me suomalaiset ollaan yllättäen enemmistönä, kaikkiaan viisi (mun ja Maijan lisäks Laura ja Minna Jyväskylästä ja Liisa Helsingin yliopistolta), ruotsalaisia ja jenkkejä molempia kolme, puolalaisia ja liettualaisia kaksi ja espanja, portugali ja australia on kaikki saanut yhden edustajan paikalle. Suomalaisten osuus takaa sen, että suomea tulee välillä puhuttua liikaakin, mutta toisaalta ei ainakaan tarvii tippua kokonaan keskustelun ulkopuolelle jos ei muista jotain sanaa saksaksi. Pääasiassa yritetään puhua keskenämme saksaa, kun sitä kaikki on kuitenkin tullut tänne opiskelemaan, mut englanti on ainakin yhtä isossa roolissa, koska liettualaista Rasaa lukuunottamatta kaikki puhuu sitä ihan sujuvasti ja saksan kanssa on useimmilla vähän niin ja näin. Toi Rasa on muuten ehdottomasti tän porukan Pirre, ne ketkä tuntee tietää mitä mä tarkotan. Päivän kultamuna: "Liettuassa silmät on paljon halvempia kuin Sveitsissä".

Mun asumisoloista en oo tainnut vielä paljoa mainita, eli täällä Tscharnergutissa kerroksessa on 12 asuntoa, jotka jakaa keskenään keittiön, tv-huoneen (eli yleinen ruokailu-/hengailutila) ja suihkut/wc:t (molempia yksi tytöille ja yksi pojille). Kuulostaa aika härdelliltä mut ainakin toistaiseksi on toiminut yllättävän hyvin. Mun lisäksi meidän kerroksessa (7., kohtuulliset näköalat mut ylimmästä asuinkerroksesta eli 19:stä on varmaan aika hulppeet näkymät) asuu käsittääkseni kolme (tai ehkä neljä, yhden oven vieressä olevasta nimestä ei oikeen osaa sanoa) poikaa ja loput on tyttöjä. Kaikkia en oo vielä edes nähnyt, koska viime ja tää viikko on paikallisille lomaa joten melkein kaikki on jossain laskemassa tai moikkaamassa perhettä/frendejä. Tähän mennessä oon tavannut Sonjan, Uelin (eli Ulrich), Ralphin, Manuelan, Janan ja Mehmetin, joista kaikki on sveitsiläisiä paitsi Jana, joka on Tsekeistä ja tekee täällä ilmeisesti koko tutkintonsa. Manuelasta en tiedä muuta ku nimen, se on aika hiljainen tyttö...Sonja on nuorin (16-vuotias lukiolainen, joka asuu täällä ilmeisesti siksi että sen sisko asuu naapurihuoneessa), Ueli on asunut samassa huoneessa jo seitsemän vuotta (valmistuu ilmeisesti nyt kesällä), Mehmet on alunperin kai armenialainen mutta asunut Sveitsissä jo 13 vuotta (eli on "papierschweizer", niinkuin itse asian mulle ilmaisi. Toi on lievästi rasistinen ilmaus joka tarkoittaa henkilöä, joka on muuttanut muualta mutta jolla on sveitsin kansalaisuus) ja Ralph on jo valmistunut ja mitä ilmeisimmin käy jossain töissä. Kotikielenä on onneksi saksa, koska sitä kaikki muut puhuisi joka tapauksessa. Mä sit yritän riemastuttaa niitä oppimillani bärndütschin sanoilla, joiden lausuminen menee yleensä poskelleen ainakin ekat pari kertaa ja joudun toistamaan samaa eri tavoin ääntämällä, ennen kuin joku tajuaa mitä mä tarkotan. No, kyllä se siitä...

Ai niin ja tällä kertaa ei ollut kuvia kun en oo jaksanut kantaa kameraa mukana, pitää kattoa jos huomenna jaksais ottaa sen mukaan niin vois täyttää tätä muullakin kuin omilla jorinoilla ;) Mut jep, kymmenen minuutin kuluttua pitäis olla naapuriasuntolassa Fellergutissa, jossa alkaa ysiltä joku vaihtaritapahtuma (kaikki olettaa et ne on bileet mut kukaan ei oo aivan varma, kun sinne oli vaan ilmestynyt seinälle lappu jossa joku pyysi kaikki vaihtarit kerhotilaan) ja me päätettiin nähdä jo kasilta, joten uf widerluege (paikallisten käsitys siitä, miten auf wiedersehen lausutaan)!